» Takaisin edelliselle sivulle


Jouko Siimesvaara on lupautunut pohtimaan, mitä hyvää pohjalaiset
voisivat tehdä viikonlopuksi.

 

Viikonlopuksi hyvää helposti
Pohjalaisessa alkaa uusi ruokavihjesarja koko perheelle

LEENA SEPPÄNEN

Kaikkialla maailmalla hyvä pihvi paistetaan samalla tavalla. Jos paistaja haluaa jäädä mieleen, hänen on keksittävä jokin lisäjuttu, sanoo vaasalainen keittiöpäällikkö Jouko Siimesvaara. ”Se jokin” voi olla esimerkiksi erikoisperuna, herkullinen kastike tai harkittu kattaus. Kikkailuun ei Siimesvaaran mukaan tarvitse lähteä: 95 prosenttia ravintolaruuasta on tuttua ja turvallista, ”varman päälle laitettua”. Asiakas tietää tilatessaan mitä saa.

Viime keväänä vaasalaistunut keittiömestari on hankkinut käytännön taitonsa maailmalta. Hän on kokannut Norjassa ja Sveitsissä, laivoilla vierailla vesillä. Siimesvaara voi sanoa, että on maistanut oikeastaan kaikkea ja pitänyt maistamastaan.

”Vain väärin valmistettu hyvä raaka-aine saa minut pettymään, pihvi on esimerkiksi liian kypsä ja siksi kuiva, tai ruoka tarjoillaan jäähtyneenä.”

Laajan kokemuksensa Jouko Siimesvaara aikoo jakaa Pohjalaisen lukijoiden kanssa. Hän aloittaa ruokavihjepalstan, joka ilmestyy joka toinen torstai. Sarja alkaa ensiviikolla.

- Tarkoitukseni on neuvoa lähinnä viikonlopun ruokavalinnoissa, tavoitteena on helppo ja hyvä perheruoka. Otan myös vuodenaikojen vaihtelun huomioon.

Ruukku uhmaa pitsan suosiota

Jouko Siimesvaara huomaa työssään, mistä ihmiset tykkäävät. Ehdoton suosikki on pippuripihvi.
Se on ravintolan ruokalistalla ykkönen lähes kaikkialla. ”Tuttu ja turvallinen, ehkä siihen liittyy myös mielikuva arvokkaasta syötävästä”, pohtii Siimesvaara.
Pitsoihin on vähän kyllästytty, tilalle tulevat nyt erilaiset ruukut.
- Ehkä niihin liittyy nostalgiaa. Ruukkuruuat ovat kadonneet kotien valikoimasta ja ne löydetään
uudelleen kun syödään ulkona. Ja onhan esimerkiksi lammasruukku todella hyvää…
Lammas onkin Siimesvaaran herkku. Myös kalasta hän pitää.

Hellan ääreen vasta koulussa

Ruoka on Jouko Siimesvaaran, 36, elämäntyö. Kotikeittiössä hän ei kokkaa kuin jotakin erikoisempaa. Silloin tiskivuoro siirtyy avovaimolle. Perheen viisivuotias poika on innokas apu keittiössä.

- Sitä en vielä osaa sanoa, onko se vain lapsen uteliaisuutta ja miten käy kymmenen vuoden kuluttua, sanoo Siimesvaara.

Hän itse osui keittiöön vasta 15-vuotiaana ammattikoululaisena. Kotona hellan ääressä hääräsivät naiset, äiti ja kolme siskoa.

- Me miehet, isä ja kaksi veljeäni, menimme keittiöön vain metsästysreissun jälkeen, kun piti esimerkiksi paloitella peura.

Tehokkuus uusi haaste

Kun Jouko siimesvaara aikoinaan opiskeli keittiömestariksi, hän opetteli tekemään hyvää ruokaa. Tuoreet sinisimpukat ja latva-artisokat tulivat työreissuilla tutuiksi. Nykyään ammattimieheltä vaaditaan myös tehokkuutta. Hyvää on tehtävä taloudellisesti. Henkilökuntaa on vähän ja valtaosa ruokatarvikkeista tulee osittain käsiteltyinä. Liha paloiteltu ja perunat on kuorittu.

- Hyvä että on jatkuvasti haasteita, sanoo Siimesvaara.

» Takaisin edelliselle sivulle